Punakaartien nousu, Suomi itsenäistyy

20.10.1917 - 31.12.1917

SAJ kehotti julistuksessaan puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen paikallisjärjestöjä vastaamaan punakaartien perustamisesta kaikkialle maahan.

Sosiaalidemokraattien lehdissä julkaistiin punakaartin säännöt, joiden pohjana olivat vuosien 1905 – 1906 säännöt.

Bolševikit ottivat vallan Venäjällä ja syrjäyttivät väliaikaisen hallituksen (lokakuun vallankumous).

SAJ:n edustajiston kokous. Valtiovallan ottamista Tokoi piti mahdollisena mutta ei ollut varma, oliko Suomen työväki valmis siihen. Erityisesti hän korosti, että vallankumoukselle piti olla työväen yksimielinen kannatus.

Työväen järjestyskaartin johtava toimikunta julkaisi tiedonannon, jossa SAJ:n valtuusto ja sosiaalidemokraattien puolueneuvosto kehottivat työväkeä itsepuolustukseen ja muodostamaan järjestyskaarteja.

Oikeistoenemmistöinen eduskunta torjui sosiaalidemokraattien vaatimuslistan.

Muodostettiin vallankumouksellinen keskusneuvosto, johon kuuluivat Oskari Tokoi, Matti Turkia, Evert Elo ja Kullervo Manner, ja joka ensitöikseen julisti suurlakon. Lakko päättyi jo kolmen päivän kuluttua.

Tokoin mielestä parlamentaarinen tie oli katkennut. Ainoan pelastuksen hän näki sosialistisessa hallituksessa.

Lenin kehotti suomen sosiaalidemokraatteja vallankumoukseen.

Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin 100 – 88 Svinhufvudin senaatin esityksen Suomen itsenäistymisestä. Sosiaalidemokraatit olisivat halunneet, että riippumattomuus olisi toteutettu Suomen ja Venäjän välisellä sopimuksella.

Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden.