Pako Venäjälle

21.4.1918 - 17.5.1918

Kansanvaltuuskunta lähti Viipurista laivalla Pietariin. Tokoi oli poistunut omin luvin Helsingistä Pietariin jo ennen viimeistä valtuuskunnan kokousta, ennen kuin junayhteys Pietariin katkesi.

Kansanvaltuuskunnan toiminta päättyi neuvosto-Venäjälle siirtymiseen. Sosiaalidemokraattisista edustajista 51, yli puolet, pakeni. Pietarissa pakolaiset asettuivat Pavlovskin rykmentin kasarmeihin.

Kansanvaltuuskunnan tilalle perustettuun Suomen työväen toimeenpanevaan komiteaan nimitettiin mm. Oskari Tokoi. Kullervo Manner valittiin diktaattoriksi, jonka käskyt Tokoin mukaan kaikuivat kuuroille korville.

Pakolaisten asema oli surkea. Elintarvikkeiden hankkiminen oli hankalaa. Tokoi toimi eräänlaisena huoltopäällikkönä.

Pakolaisjohto pyrki toteuttamaan neuvostohallituksen toiveen saada suomalaiset pois Pietarista. Väliaikaiseksi ratkaisuksi perustettiin huhtikuun lopussa Buihin, 640 km itään Pietarista, siirtola, jossa pakolaiset majoitettiin entisen sotavankileirin parakkeihin.

Vallankumouksen nimimiehet asettuivat asumaan hotelli Astoriaan. Moskovassa heille oli varattu hotelli Lux.

Suomessa viimeiset punaiset antautuivat Pyhtäällä saksalaisille.

Annetaan päätös sosiaalidemokraattisten kansanedustajien pidättämisestä.

Kenraali Mannerheimin ja valkoisten voitonparaati Helsingissä.

Venäjällä suomalaiset yrittivät toteuttaa siirtolasuunnitelmiaan Semipalatinskin ja Permin alueilla.