Maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri

27.3.1917 - 17.10.1917

Suomeen nimitettiin uusi hallitus – Tokoin senaatti, jossa oli 6 porvaripuolueiden edustajaa ja 6 sosiaalidemokraattia.  Tokoi toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana, toisin sanoen pääministerinä. Ensimmäisen kerran sosiaalidemokraatit ja porvarilliset ryhmät sitoutuivat yhteistyössä ratkaisemaan sosiaalisia kysymyksiä lainsäädäntöteitse.

Tokoin senaatti pyrki yhdessä Venäjän hallituksen kanssa Suomen autonomisen aseman laajentamiseen.

SDP:n johto esitti ministeri Kerenskille tavoitetta Suomen lähes täydellisestä itsenäisyydestä. Mahdollisten sortotoimenpiteiden varalta kansainvälisin takuin turvattaisiin Suomen autonominen asema. Kerenski ei takuihin suostunut.

Senaatti asetti perustuslakikomitean, jonka tehtävänä oli Suomen laillisen aseman selvittäminen.

Suomen väliaikainen hallitus nimitti P. E. Svinhufvudin korkeimmaksi lainvalvojaksi eli prokuraattoriksi.

Kutsuttiin koolle vuoden 1916 vaaleissa valittu eduskunta, jossa sosialidemokraateilla oli 103 edustajaa.

Suomen halki matkustanut Lenin saapui Pietariin.

Tokoi käytti eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän asettui Suomen täydellisen itsenäisyyteen tähtäävän tavoitteen kannalle. Puheesta ei ollut etukäteen keskusteltu senaatin piirissä. Puhe aiheutti Venäjällä laajan Suomen vastaisen kirjoittelun. Myös senaatin ja väliaikaisen hallituksen välit heikkenivät.

Elintarvikekahakoita ympäri maata. Ruoan säännöstely aloitetaan.

Leipäkortit otetaan käyttöön Helsingissä, kesäkuun lopulla koko maassa.

Senaatti otti tärkeimmäksi tehtäväkseen uhkaavan nälänhädän torjumisen.

Suomeen säädettiin elintarvikelaki, jonka pohjalta pyrittiin säännöstelemään elintarvikkeiden kulutusta.

Senaatin edustajana mm. Tokoi tapasi Pietarissa Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Lvovin. Kokouksessa Tokoi esitti suorasukaisesti sosiaalidemokraattien muovaileman ehdotuksen, ”valtalain alkion”. Ehdotus poikkesi senaatin hyväksymästä. 

Tokoi yhdessä Svinhufvudin kanssa selvitteli lakkotilannetta Turussa, jossa kauppojen ikkunoita rikottiin ja tapahtui ryöstelyä.

Elintarviketilanne heikentyi, erityisesti puutetta oli leipäviljasta. Tilannetta pahensi vielä työttömyyden kasvu.

Aloitetaan suojeluskuntien perustaminen. Senaatti sai oikeuden määrätä rajahintoja tärkeille elintarvikkeille sekä päätösvallan niiden hallussapidosta ja myynnistä.

Annettiin eduskunnalle Lex Tulenheimo, senaatin esitys korkeimman valtiovallan järjestämisestä.

Eduskunta hyväksyi uudet yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallislait ja 8-tuntisen työaikalain. Käsittelyä edelsivät työväenliikkeen mielenosoitukset.

Edustaja Kuusinen eduskuntaryhmän kokouksessa ehdotti vallankumoushallituksen perustamista, ellei valtalakia hyväksytä.

Valtalain mukaan eduskunnalle siirtyi korkein hallintovalta lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita.

Senaatin jäsenet ilmoittivat luopuvansa toimistaan ja jättävänsä paikkansa eduskunnan käytettäviksi.

Pietarissa valta vaihtui. Uuden väliaikaisen hallituksen johtoon nousi Aleksandr Kerenski.

Venäjän väliaikainen hallitus määräsi eduskunnan hajotettavaksi ja pidettäväksi uudet vaalit. Samalla päätettiin Suomessa olevien sotilaiden määrää lisätä.

Vaalitappio heikensi SDP:n parlamentaarista linjaa.

Helsingin työväenjärjestöt päättivät perustaa punakaartin.

Venäjän väliaikainen hallitus julisti Venäjän tasavallaksi.

Tokoi piti Turussa puheen, jossa hän kuvasi pettymystään ja valitsevaa mielialaa. Hän sanoi, että työläisillä on muitakin keinoja antaa pontta vaatimuksilleen kuin vaaliliput.